Tactical Acts from Lockdown Homes

The COVID 19 lockdown brought work home. As design researchers our interest has been in the socio-material changes which the pandemic lockdown, as a top down strategy has brought to the domestic realm. Using an online response gathering tool we undertook an inquiry with 31 different households from around the world. Analyzing this data, we present 7 inter-connected activity categories performed by people as they merged and separated their professional work and domestic living within their homes. From within these categories we note particular activities let people overcome the pressures of merging professional work and domestic living. We see these activities to be tactically emerging from specific characteristics of the domestic realm. Targeting innovation specialists, product designers, architects and service designers we seek the potential for amplifying such tactical characteristics when designing for working from home futures

Opening the electrome : redefining home for energy studies through design practice

This design thesis presents a field-based practice as inquiry, for prototyping, and as a form of discrete activism. It builds on four prior approaches from design, art and architecture: Empathic Design, Interrogative Design, Relational Aesthetics and Critical Regionalism. Positioning the thesis as an issue-based design study, it is presented as a piece of practice-based energy research. It approaches domestic energy use measures as information and conceptualizes such measures as holding both an ecological and an informational concern. This coupling within domestic energy use measures becomes the subject for design practice. Based on this coupling, referring to on-going changes within domestic energy systems and viewing the home from three different theoretical positions, the thesis presents a hypothetical construct of the home, referring to it as the Electrome. Against this background, the study introduces its first field-based research within the Indian domestic context. Using interviews and design exercises with Indian apartment residents, the study demonstrates that as dwellers give meanings to their domestic appliances, artefacts and electro-home, these artefacts contain and hold a number of social relations. In this context, the flow of energy into domestic appliances, artefacts and the home allows energy use to be seen as information. When such information is combined with the social relations inferred from domestic artefacts, a conception of dwelling with data emerges. This is presented as a characteristic of the Electrome. Proceeding with two further field studies, the design practice prototypes a series of domestic services based on energy information, resulting in making people’s private energy use information public. By “opening” the private energy use measures of appliances, artefacts and the home by design, the practice firstly infers and presents the social relations and orders contained within the homes and their inherent intertwining with everyday energy practices. Secondly, the opening of energy use measures as design practice presents how otherwise latent larger social concerns that go beyond the walls of the home emerge. Then, calling for a difference at the scale of the electro as a universal technology, in order to negotiate control of the material agency within everyday dwelling, the design practice demonstrates a design tactic termed the de-electrofication of data. With these results from the design practice as inquiry, for prototyping, and as activism, the thesis demonstrates that practicing design can generate multiple agendas as coherent action.Tämä suunnittelun alaan kuuluva tutkielma esittelee suunnittelumallin, jonka toteutus kentällä koostuu kolmesta osasta: kyselystä, prototyypin tai ideoiden testauskonseptin luomisesta ja eräänlaisesta yksilön aktivismista. Se rakentuu neljälle aiemmalle muotoilussa, taiteessa ja arkkitehtuurissa käytetylle lähestymistavalle, jotka ovat empaattinen suunnittelu, interrogatiivinen suunnittelu, relaatioestetiikka ja kriittinen regionalismi. Tutkielma on luonteeltaan ongelmalähtöinen suunnittelututkimus. Se esitetään energiatutkimustyönä, joka perustuu käytännön toteutukseen. Siinä kotitalouden energiankulutuksen mittauksia käsitellään informaationa ja samalla kiinnitetään huomiota siihen, että näihin mittauksiin liittyy ympäristö- ja informaationäkökohtia. Tapa, jolla nämä näkökulmat yhdistetään kotitalouden energiankulutusmittauksiin, otetaan suunnittelukäytännön pohjaksi. Tutkielmassa nojaudutaan tähän yhteyteen, otetaan huomioon jatkuvat muutokset kotitalouksien energiajärjestelmissä ja tarkastellaan kotitaloutta kolmesta eri teoreettisesta näkökulmasta. Näin tarkasteltuun kotitalouteen viitataan termillä elektromi (engl. Electrome). Tutkimuksessa toteutetaan ensimmäinen tälle taustalle rakentuva kenttätutkimus intialaisissa kotitalouksissa. Tutkimus hyödyntää intialaisten asuinhuoneistojen asukkaiden haastatteluja ja heidän kanssaan tehtyjä suunnitteluharjoituksia ja osoittaa niiden pohjalta, että kun asukkaat antavat merkityksiä kodinkoneilleen, laitteilleen ja kodilleen sähkövirtojen, -laitteiden ja niiden käytön muodostamana kokonaisuutena (electro-home), nämä kodinkoneet ja laitteet ilmentävät useita erilaisia sosiaalisia suhteita. Tässä kontekstissa kodinkoneisiin, laitteisiin ja kotitalouteen virtaava energia mahdollistaa sen, että energian käyttöä voidaan tarkastella informaationa. Kun tämä informaatio yhdistetään kodin laitteista johdettuihin sosiaalisiin suhteisiin, nousee esiin tietoasumisen (dwelling with data) käsite. Tämä esitetään elektromin ominaispiirteenä. Työtä jatketaan vielä kahdella muulla kenttätutkimuksella: suunnittelumallilla testataan energiainformaatioon pohjautuvia kotipalveluita, minkä tuloksena ihmisten yksityinen energiankulutus tulee julkiseksi. Mallissa ”avataan” kodinkoneiden, laitteiden ja kodin yksityiset energiamittaukset suunnittelun avulla. Tällöin malli ensinnäkin paljastaa ja tuo näkyväksi kotiin sisältyvät sosiaaliset suhteet ja rakenteet ja niiden punoutumisen jokapäiväisiin energiankäyttötapoihin. Toiseksi energiankulutusmittaukset avaava suunnittelumalli tuo esiin, kuinka muuten piilossa pysyvät, kotoa yhteiskuntaan laajemmin vaikuttavat sosiaaliset näkökulmat syntyvät. Suunnittelumalli vaatii elektro-määrän muutosta universaalilla teknologialla synnyttääkseen uudet voimasuhteet aineellisen todellisuuden hallinnalle ja esittelee suunnittelutaktiikan, jota kutsumme tiedon de-electrofikaatioksi (de-electrofication). Kyselystä, prototypoinnista ja aktivismista saatujen tulosten pohjalta tutkielma esittää, että suunnittelu voi luoda useita erilaisia yhtenäisen toiminnan ohjelmia

Envisioning the future of public lighting with citizens for upcoming technologies

Today’s cities yearn for new technological infrastructure to become cities of tomorrow. Sensor based intelligent street lighting by promising energy and financial savings are being provisioned to be a functional alternative to conventional street lighting. But involving citizens’ participation in planning such new urban infrastructure and its services is far from simple. In our project using constructive and user centred design research methods we engaged with city officials and citizens as users of public lighting to ideate the potential of future technologies interacting with public lighting. Through citizens’ participation, we explored possible applications in visioning urban environments with autonomous cars, Li-Fi and domestic energy storage, and how these upcoming technologies could have an impact on public lighting. With a synthesis of this process we present five potential urban environment characteristics when upcoming technologies reflexively interact with urban outdoor lighting.Peer reviewe